Sadat tuhannet kuntalaiset tarvitsevat esteettömiä tiloja. Kuntapäättäjä, tiedätkö omien tilojesi heikkoudet?

Kuvittele tilanne. Valtuutettu nostaa kokouksessa esiin taas uusia asiakaspalautteita: uimahallin pukuhuoneeseen ei pääse pyörätuolilla, kirjaston asiakaspääte on käden ulottumattomissa rollaattorilla liikkuessa ja terveyskeskuksen induktiosilmukka ei ole toiminut vuoteen. Sinulta kysytään, miten tilanne aiotaan korjata ja millä aikataululla, mutta et osaa vastata. Tarpeita tulee vähän joka suunnasta samalla kun aika ja budjetti ovat tiukilla. Päätöksiä olisi silti tehtävä, ja pian.

Kuvitteellinen tilanne on arkea yhä useammassa kunnassa. Esteettömyys koskee paljon suurempaa joukkoa kuin useimmat päättäjät olettavat, ja negatiivinen palaute on oikea riski niin asiakasvirran kuin kassankin kannalta.

Esteettömyys koskettaa kasvavaa joukkoa

Suomessa on arviolta 630 000 toimintarajoitteista ihmistä (Liikuntatieteellinen Seura). Pelkästään liikuntarajoitteisia on noin puoli miljoonaa. Heihin eivät vielä sisälly tilapäisesti loukkaantuneet, lastenvaunujen kanssa liikkuvat perheet tai kaikki, joiden näkö tai kuulo on heikentynyt.

Kyseessä on väistämättä kasvava joukko, sillä seuraavan kahden vuosikymmenen aikana 80 vuotta täyttäneiden määrä kaksinkertaistuu nykyisestä runsaasta 300 000:sta yli 600 000:een (Valtion liikuntaneuvosto).

Esteettömyys koskettaa siis pienen joukon sijasta kasvavaa osuutta palvelujesi käyttäjistä.

Tiedon puute maksaa eniten

Esteettömyyteen tarttuminen ei välttämättä tunnu helpolta. Monessa kunnassa esteettömyystieto on hajallaan ja perustuu vuosia vanhaan kartoitukseen tai yksittäisiin asiakaspalautteisiin. Kukaan ei tiedä saati ole kerännyt vertailukelpoista dataa siitä, mitkä kohteet ovat heikoimmassa kunnossa. Ilman ajantasaista tietoa korjauksia priorisoidaan mututuntumalla tai äänekkäimmän palautteen perusteella.

Se johtaa kahteen ongelmaan. Ensinnäkin, kun esteettömyyspuutteet havaitaan vasta peruskorjauksen jälkeen, korjaus maksaa moninkertaisesti sen, mitä ennakkoon suunnittelu olisi maksanut. Toisekseen kunta, joka ei tiedä tilojensa esteettömyystasoa, ei voi viestiä siitä uskottavasti asukkailleen eikä valtuustolleen. Tieto onkin luottamuksen ja mielikuvien rakentamisen peruspalikka.

Tieto ratkaisee resursoinnin

Esteettömyyden kehittäminen alkaa nykytilan selvittämisestä. Kun tiedetään, missä ollaan, resursseja voi kohdentaa sinne, missä niillä on suurin vaikutus.

Kun Metropolia Ammattikorkeakoulu halusi kehittää kampustensa esteettömyyttä, se aloitti kartoittamalla kaikki neljä kampustaan. Jokaiselle muodostettiin esteettömyysindeksi, joka kertoo tilan esteettömyyden tason asteikolla 0–100 osa-alueittain: saapuminen, kulkeminen, palvelut, wc-tilat ja esteettömyysinformaatio.

Yhden luvun sijaan Metropolia sai vertailukelpoisen kuvan siitä, missä kohteissa tilanne on heikoin ja missä helposti toteutettavat parannukset tuottavat suurimman hyödyn. Ensimmäisessä vaiheessa keskityttiin kevyisiin toimenpiteisiin, ja samalla syntyi pohja pidemmän aikavälin kehityssuunnitelmalle, jossa tavoitetasot ja aikataulu ovat selkeät.

Sama lähestymistapa skaalautuu kuntaan, jolla on kymmeniä tai satoja kiinteistöjä. Missä kohteissa esteettömyystaso on heikoin? Missä peruskorjaus on tulossa ja esteettömyys kannattaa huomioida ennen suunnittelua? Mitkä asiat ovat kiireellisimpiä ja mikä puolestaan voi hieman odottaa?

Koskeeko tämä sinua?

Jos vastaat kyllä yhteenkin näistä, kannattaa esteettömyyden nykytila selvittää pikimmiten:

• Et tiedä, monessako kohteessasi on tehty esteettömyysselvitys viimeisen viiden vuoden aikana.
• Olet saanut asiakaspalautetta tilojen toimimattomuudesta, mutta sinulla ei ole tarkempaa dataa tilanteen laajuudesta.
• Peruskorjauksia on tulossa lähivuosina, eikä esteettömyys ole vielä mukana suunnittelussa.
• Yhdenvertaisuussuunnitelman esteettömyyskirjaukset perustuvat yleisiin lupauksiin, eivät mitattuun tietoon.

Haluatko tietää, miten esteettömyyden nykytila selvitetään kustannustehokkaasti?

Esteettömyysindeksi on kiinteähintainen ja helppokäyttöinen palvelu, jolla arvioit tilasi esteettömyyden asteikolla ja saat konkreettiset kehitysehdotukset. Lue lisää →