Espoon bussipysäkkien esteettömyys kartoitettiin viikon aikana

Espoon kaupungissa toteutettiin kesällä 2025 laaja bussipysäkkien esteettömyyskartoitus uudenlaisella tavalla. Tavoitteena oli saada ensimmäistä kertaa kattava kokonaiskuva Espoon kaupungin bussipysäkkien esteettömyyden nykytilasta sekä tunnistaa keskeisimmät kehittämiskohteet. Aiemmin esteettömyystietoa oli kerätty yksittäisiltä pysäkeiltä, mutta koko kaupungin kattavaa aineistoa ei ollut käytettävissä.

“Aiemmin Espoossa pysäkkien esteettömyyttä kartoitettiin aina vain uusien ja kunnostettavien pysäkkien osalta.

Kartoitus oli käytännössä pitkälti yhden henkilön varassa. Nyt saimme ensimmäistä kertaa kattavan kokonaiskuvan koko pysäkkiverkosta.”
Sami Oinonen, projekti-insinööri, Espoon kaupunki

Kartoitus toteutettiin yhteistyössä Espoon kaupungin, HSL:n, Crowdsorsan ja Riesa Consultativen kanssa Traficomin tukemassa hankkeessa. Projektissa Crowdsorsa vastasi tiedonkeruusta ja Riesa aineiston analysoinnista.

Mitä tehtiin?

Tiedonkeruu toteutettiin heinäkuussa 2025 Crowdsorsan mobiilipelin avulla. Mukana oli 16 tiedonkerääjää, jotka kuvasivat ja mittasivat bussipysäkkejä eri puolilla Espoota. Viikon aikana kerättiin tiedot yhteensä 1 417 bussipysäkistä. Osallistujat saivat tiedonkeruusta korvauksen kerätyn pysäkkimäärän mukaan.

Jokaisesta pysäkistä kerättiin paikkatietoon sidottuja kuvia sekä tietoa muun muassa:

• pysäkin korotuksista
• sivu- ja pituuskaltevuuksista
• valaistuksesta
• penkeistä
• varoitusalueista
• pysäkkimalleista ja katostyypeistä

Kerätyn aineiston perusteella Riesan esteettömyysasiantuntijat analysoivat pysäkkien nykytilan ja tunnistivat esteettömyyteen liittyvät kehittämiskohteet.

Mitä kartoituksessa havaittiin?

Kartoitus osoitti, että esteettömyys toteutuu pysäkeillä vaihtelevasti. Kehittämistarpeita havaittiin erityisesti pysäkkikorotuksissa, varoitusalueissa, valaistuksessa sekä vanhemmissa katosmalleissa. Kartoitus tuotti ensimmäistä kertaa pysäkkikohtaista tietoa koko kaupungin tasolla.

Tuloksia käsiteltiin myös Espoon vammais- ja vanhusneuvostoissa. Näissä keskusteluissa korostuivat esteettömyyden merkitys osana koko matkaketjua sekä turvallisuuden, talvikunnossapidon ja esteettömyystiedon kehittämisen tarpeet.

Tiedosta käytännön kehittämiseen

Kartoituksen tuloksia hyödynnetään jo joukkoliikenteen digitaalisissa palveluissa.

“Aineisto on viety joukkoliikennerekisteriin, ja sitä hyödynnetään HSL:n Reittioppaan pysäkkien esteettömyysluokituksissa. Näin tieto saadaan myös matkustajien käyttöön.”
Mikko Oiko, liikennesuunnittelija, HSL

Kartoituksen aikana havaittuja pienempiä puutteita on jo korjattu. Lisäksi tulokset tarjoavat kaupungille konkreettisen työkalun kehittämistoimien priorisointiin, sillä kartoituksen avulla on tunnistettu ne pysäkit tai alueet, joilla esteettömyyden kannalta merkittävimmät puutteet sijaitsevat.

Kartoituksen myötä Espoolla on nyt käytössään kattava aineisto, jonka avulla bussipysäkkien esteettömyyttä voidaan kehittää suunnitelmallisesti, seurata muutosten vaikutuksia ja kohdentaa investointeja sinne, missä niillä on suurin merkitys käyttäjille.