Kuntien esteettömyystieto on usein hajallaan eri raporteissa, eri vuosilta ja eri formaateissa. Esteettömyysindeksi kokoaa tilanteen yhdeksi vertailukelpoiseksi luvuksi asteikolla 0–100, kohteittain ja osa-alueittain. Tiedätte missä olette, mihin resurssit kannattaa kohdentaa ja miten edistyminen näkyy.
Tuttu tilanne?
1. Tieto on hajallaan
Esteettömyyskartoituksia on tehty vuosien varrella, mutta tulokset ovat eri muodoissa eikä kokonaiskuvaa ole. Priorisointi perustuu arvaukseen tai viimeisimpään asiakaspalautteeseen.
2. Jälkikorjaukset tulevat kalliiksi
Esteettömyyspuutteet havaitaan usein vasta peruskorjauksen jälkeen. Silloin muutostyöt maksavat moninkertaisesti verrattuna tilanteeseen, jossa ne olisi huomioitu ajoissa.
3. Viestintä ontuu
Asukkaat ja valtuusto kysyvät, miten esteettömyys huomioidaan. Vastaaminen ilman mitattua tietoa on vaikeaa ja altistaa mainehaitoille.
Kaksi tapaa toteuttaa
Esteettömyysindeksiä voidaan hyödyntää myös kiinteistöjen muutostoimien suunnitteluvaiheessa. Indeksi tuo päätöksentekoon konkreettista mitattua ja luotettavaa tietoa ja auttaa perustelemaan ratkaisuja vaikuttavuuden näkökulmasta.
- Auttaa arvioimaan muutosten vaikuttavuutta
- Tukee päätöksentekoa vastuullisuusnäkökulmasta
- Mahdollistaa esteettömyyden parannusten suunnittelun kustannustehokkaasti ja vaikuttavasti
Katso alta, miten Metropolia Ammattikorkeakoulu on ottanut Esteettömyysindeksin käyttöönsä