Mitä Esteettömyysindeksi oikeasti kertoo?

Meiltä kysytään joskus, voiko tila saada täydet tai korkeat pisteet, vaikka siellä olisi merkittäviä puutteita. Vastaus on yksinkertainen: ei voi. Esteettömyysindeksi on rakennettu pilkkomaan esteettömyys konkreettisiksi, mitattaviksi osiksi, jotta puutteet nousevat varmasti näkyviin.

Indeksi antaa kokonaispisteet 0–100 sekä arvot palvelupolun osa-alueille, kuten saapumiseen, kulkemiseen ja opastukseen, palveluihin, wc-tiloihin ja esteettömyysinformaatioon. Arviointi tehdään aina liikkumisen, näkemisen ja kuulemisen näkökulmista eli erilaiset esteettömyystarpeet huomioiden. Jokainen osa-alue koostuu tarkemmista kriteereistä: jatkuvista reiteistä ja kontrasteista käännähdysympyröihin, opasteiden luettavuuteen ja hälytysjärjestelmiin. Erilaiset asiat saavat erilaisen painoarvon riippuen siitä, miten ne vaikuttavat palvelupolkuun. Indeksi on tietoisesti rakennettu niin, että vain näennäisellä esteettömyydellä ei voi saada suuria pisteitä.

Toinen usein esitetty kysymys on, että miten loppukäyttäjien näkökulma on huomioitu, vai onko lainkaan? Meillä se on kaiken toiminnan lähtökohta. Siksi huomioimme asioita, jotka perinteisissä tarkistuslistoissa jäävät helposti varjoon ja indeksi ottaa lainsäädännön lisäksi todellisen käytännön toimivuuden loppukäyttäjän näkökulmasta ja asiakas voi valita, haluaako tarkastella työnantaja- vai asiakaspolkua tai peräti molempia.

Lainsäädäntö määrittelee minimin. Indeksi näyttää, miten päästään minimin yli kohti toimivaa kokonaisuutta eli ratkaisuja, jotka hyödyttävät vammaisia ihmisiä, ikääntyviä, lastenvaunujen kanssa liikkuvia, tilapäisesti toimintarajoitteisia ja oikeastaan ketä tahansa, joka haluaa sujuvan asiakas- ja käyttäjäkokemuksen. Tämä ei tarkoita “kaikkea kaikille hinnalla millä hyvänsä”, vaan oikeita valintoja oikeaan aikaan. Myös erityisesti vaikka ennen peruskorjausta tai muita muutoksia tehty analyysi säästää rahaa ja vaivaa, kun jälkimuutoksille ei ole tarvetta.

On tärkeä ymmärtää, että indeksointi ei ole päätepiste, vaan lähtölaukaus. Ensin mitataan lähtötaso sekä kokonaiskuvan että osa-alueiden osalta. Sen jälkeen priorisoidaan kehitystoimet vaikutuksen ja kiireellisyyden mukaan ja käydään läpi, miten ja missä järjestyksessä niitä kustannustehokkaasti toteutetaan. Samaa mittaria käytetään vuodesta toiseen, jolloin eteneminen on todennettavissa ja vaikutusarviointi saadaan esimerkiksi vastuullisuusraportointiin. Samalla myös viestintä helpottuu ja loppukäyttäjät saavat selkeän, yhdenmukaisen tiedon esteettömyydestä.

Asiakkaamme ovat hyödyntäneet Esteettömyysindeksiä juuri näin. Helsingin Satama käyttää sitä terminaalien kehittämisessä: ensin näkyväksi nykytila, sitten kriittisimmät toimet, jotta matkustaminen sujuu kaikille. Suomalainen hotelliketju otti Esteettömyysindeksin osaksi hotellien jatkuvaa kehitystä ja tulevaisuudessa asiakasviestintää, jolloin odotukset ja todellisuus kohtaavat. Orionin pääkonttorin peruskorjauksessa Esteettömyysindeksi auttoi tekemään kestävämpiä valintoja jo suunnittelupöydällä, tuomaan toimet esiin vastuullisuusraportoinnissa ja perustelemaan päätökset johdolle.

Yhteenvetona todettakoon, että Esteettömyysindeksin pisteet eivät ole vain kiva asia paperilla, vaan se mittaa arjen toimivuutta, ohjaa kohti vaikuttavimpia tekoja ja tekee edistymisestä todennettavaa. Kun esteettömyyden voi mitata konkreettisella vertailukelpoisella datalla, sitä on helpompi johtaa ja siitä on helpompi viestiä.

Haluatko nähdä, mitä indeksi toisi teidän kohteisiinne ja miten saataisiin nopeasti todellista kehitystä aikaan?

Varaa 30 minuutin esittelytapaaminen:
anni@riesa.io
+358 45 417 2936