Millaisen viestin portaat antavat?
Olen viime aikoina miettinyt paljon portaita. Tavallaan voisi ajatella, että portaiden miettiminen kuuluukin esteettömyysasiantuntijan työhön, etenkin silloin kun portaiden rinnalle mietitään esteettömän kulun järjestämisvaihtoehtoja. Olen kuitenkin miettinyt portaita vähän eri näkökulmasta kuin mitä yleensä teen. Olen nimittäin pohtinut, mitä kaikkea portaat voivat symboloida tai millaisen viestin ne antavat.
Kaikki lähti siitä, että olin yksi päivä leikkimässä lasteni kanssa koulun pihalla. Koulu on rakennettu 60-luvulla ja piha-alueella on isot portaat leikkialueelle. Työlleni ominaisesti aloin pohtimaan esteettömän kulun järjestämistä ja kuinka esteettömyyttä tarvitsevan oppilaan tulee kiertää leikkialueelle eri reittiä kuin kaverinsa. Vanhojen rakennusten kohdalla esteettömyyden parantaminen ei aina ole niin yksinkertaista kuin mitä se olisi, kun rakennettaan täysin uutta. Lopputuloksessa saattaa näkyä tehdyt kompromissit ja esteettömän kulun kiertoreitit ja muut hieman luovemmat ratkaisut. Tämä kaikki on kuitenkin helpompi hyväksyä ja ymmärtää kun kyseessä on vanha rakennus, johon jälkikäteen tehdään muutoksia.
Muutama päivä leikkihetkemme jälkeen luin lehdestä uudesta päiväkodista ja jutussa nostettiin useammassa kohdassa esiin portaat ja kuinka ne ovat keskiössä saavuttaessa pihaan ja siirryttäessä tiloihin. Viimeisen parin vuoden aikana on ollut muitakin samankaltaisia juttuja esimerkiksi kouluista. Tällaisten juttujen jälkeen olen jäänyt pohtimaan, että miksi esteettömyyteen liittyviä huippuratkaisuja ei ole nostettu valokeilaan vai eikö niitä ole? Miksi portaille annetaan edelleen niin paljon huomiota?
Ensinnäkin medialla on valtaa luoda kuvaa esteettömyydestä ja sen takia onkin tärkeää, että esteettömyys saadaan luonnolliseksi osaksi tällaisia juttuja, joissa kerrotaan uusista rakennuksista ja niihin liittyvistä valinnoista ja ratkaisuista. Toisekseen on syytä pohtia, miksi edelleen julkisten rakennusten suunnittelussa halutaan tuoda keskiöön portaat, vaikka rakennuksen tulisi kaikin tavoin viestiä, että jokainen on tervetullut asioimaan omana itsenään ja osallistumaan yhdenvertaisesti. Mietitäänpä uutta rakennusta, jonka pääsisäänkäynnillä on keskiössä portaat. Tämä on melkoisen vahva viesti siitä, millaisten henkilöiden rakennukseen odotetaan saapuvan ja ketkä ovat tervetulleita sinne. Esteettömyyden ei tule olla kiertoreitti tai erityisjärjestely uudisrakennuksessa vaan luonnollinen osa kaikkea palvelupolun mukaisesti.
Pohdin miksi minulle heräsi niin vahvoja tunteita juuri päiväkoti- ja koulurakennusten rakennettuun ympäristöön liittyen. Ehkä siksi, että näiden rakennusten kohdalla on lupa odottaa esteettömyydeltä erityisen paljon. Me tiedämme, että rakennettu ympäristö vaikuttaa siihen, miten lapsi ja nuori voi osallistua, oppia ja luoda ystävyyssuhteita. Rakennetulla ympäristöllä voidaan vaikuttaa siihen, millaisena erilaiset toimintakyvyt ja vammaisuus näyttäytyvät ja millaisena vammainen lapsi oman vammansa ja toimintakykynsä kokee. Todellisen osallisuuden tavoittelussa rakennetun ympäristön suunnittelulla on keskeinen merkitys ja on hyvä tunnistaa, millaisia viestejä erilaisilla valinnoilla voidaan välittää.
Me voimme auttaa portaattomuuden tavoittelussa, niin uutta suunnitellessa kuin vaihtoehtoisten reittien suunnittelussa. Tutustu tämän linkin takaa löytyvään konsultointitarjontaamme!
