Kolme asiaa, jotka toistuvat esteettömyyskartoituksesta toiseen
Kartoituskäynneillä tarkastellaan laajasti tilojen esteettömyyden nykytilaa. Tarkastelussa on liikkumisympäristön lisäksi myös kuulemis- ja näkemisympäristö. Kartoituskäynnillä tehdään paljon yksittäisiä havaintoja, satoja. Viimeistään kartoituskäynnin jälkeen, datan käsittelyvaiheessa, syntyy hyvin selkeä kuva siitä, miten esteettömyys juuri tuon tietyn kohteen palvelupolulla toteutuu. Tulevaisuudessa pystymme osoittamaan tämän entistä selkeämmin myös asiakkaillemme, mutta siitä lisää hieman myöhemmin keväällä.
Kun on kartoittanut paljon kohteita, huomaa, että monesti samat esteettömyyshaasteet toistuvat. Yllättävää on ollut havaita, ettei rakennus- tai peruskorjausvuodella ole merkittävää vaikutusta tähän asiaan. Totta kai uudessa rakennuksessa esteettömyyden taso on lähtökohtaisesti aina parempi kuin vanhoissa, erityisesti kun mietitään tiloihin saapumista tai yleistä tiloissa kulkemista apuvälineellä. Esteettömyydessä on kuitenkin todella paljon kyse myös yksityiskohdista ja sellaisista asioista, joita esteettömyysasetus ei ohjaa. Kerron kohta tarkemmin näistä havainnoistani, mutta aloitetaanpa induktiosilmukoista, niiden osalta lainsäädäntö on hyvin selkeä.
”Jos katsomossa, auditoriossa, juhla-, kokous- tai ravintolasalissa, opetustilassa tai muussa vastaavassa kokoontumistilassa tai yleisön palvelutilassa on äänentoistojärjestelmä, siinä on oltava induktiosilmukka tai muu vastaava äänensiirtojärjestelmä.”
Induktiosilmukka on äänensiirtojärjestelmä eli se siirtää esimerkiksi puheen ja musiikin suoraan henkilön kuulolaitteeseen. Kyseessä on siis tärkeä kuulemisen apuväline. Lähes jokaisella kartoituskäynnillä havaitaan jonkinlaisia haasteita induktiosilmukoihin liittyen. Haasteet voivat liittyä induktiosilmukoiden toimivuuteen mutta usein myös siihen, ettei tiloissa yksinkertaisesti ole induktiosilmukoita. Yksi yleisimpiä ehdottomiamme kehitystoimenpiteitä onkin induktiosilmukoiden asentaminen vähintään osaan esimerkiksi toimistorakennuksen kokoustiloista.
Muut asiat, jotka toistuvat usein kartoituksilla, liittyvät opastukseen ja esteettömän wc-tilaan. Opastuksen haasteet liittyvät siihen, että opastusketju ei ole katkeamaton, opasteita on paljon erilaisia eivätkä opasteet ole helposti havaittavissa. Nämä haasteet huomaa parhaiten sellainen henkilö, jolle tilat eivät ole tutut ja kartoituskäynnillä tämä asia nouseekin usein hyvin selkeästi esiin.
Kartoituksella havaitaan usein puutteita opastuksessa.
Esteettömyysasetus ohjaa, että tiettyjen asioiden tulee toteutua esteettömässä wc:ssä. Tällaisia ovat esimerkiksi kääntymistila tai vapaa tila wc-istuimen reunalla. Näiden asioiden osalta onkin uusissa tiloissa asiat kunnossa, mutta sitten on vielä muitakin asioita, joita tulisi huomioida, jotta tiloissa voi käytännössä ihan oikeasti toimia. Nämä ovatkin niitä juttuja, joista löytyy hyvin usein kehitettävää. Pulmat liittyvät oven sulkemiseen, yleisesti kaikkien oheistarvikkeiden (paperiteline, saippua-annostelija, naulakot) sijoitteluun, wc-istuimen tukikaiteiden turvallisuuteen.
