Vierasblogi: Johtiko suomen kieli saavutettavuuden ja esteettömyyden eroon?

Kieli muokkaa asenteitamme ja näkemyksiämme usein jopa tiedostamattamme. Esimerkiksi suomen kielessä saavutettavuus ja esteettömyys on erotettu käsitteiden tasolla toisistaan, kun taas englanniksi molemmat näkökulmat sisältyvät yhteen termiin (accessibility). Kenties tästä johtuen näitä pidetään toisistaan erillisinä ilmiöinä, kun taas maailmalla konsepti on kattavampi.

Kannattaako jako fyysisen ja digitaalisen maailman välillä?

Saavutettavuuden ja esteettömyyden perusidea on hyvin samanlainen. Mahdollistetaan kaikille tasa-arvoiset ja yhdenvertaiset mahdollisuudet sekä laitetaan kaikki yhteiskunnan jäsenet samalle viivalle. Toimintaympäristö ja konkreettiset toteutustavat ovat erilaiset, mutta ilmiö on tasan sama. Myös kohderyhmät ovat suurilta osin samat ja päällekkäisyyttä on useissa kohdissa. Yhtäläistä on myös se, että loppujen lopuksi palvelemme jokaista yhteiskunnan jäsentä.

Käyttämämme palvelut eivät myöskään ole yksinomaan fyysisiä tai digitaalisia. Elämme yhteiskunnassa, jossa raja näiden välillä katoaa koko ajan enemmän. Ensimmäinen kosketuksemme palveluun on usein ensin verkkosivujen tai applikaation kautta, mutta itse tapahtuma tai kohtaaminen tapahtuu fyysisessä ympäristössä. Joskus nämä kaksi maailmaa ovat läsnä jopa samanaikaisesti.

On vaikeaa käyttää esimerkiksi lippuautomaattia, jos sen luokse ei pääse tai näytölle ei yletä. Yhtä lailla vaikeuksia aiheuttaa, jos ei pysty käyttämään automaatin toiminnallisuuksia tai ymmärrä, mitä pitää tehdä. Siksi saavutettavuus ja esteettömyys liittyvät kiinteästi yhteen.

Yhdessä esteitä poistamassa

Esteettömyyttä ja saavutettavuutta yhdistää vielä yksi haaste. Asenteet ja ajattelemattomuus. Kyse on ennen kaikkea siitä, että emme usein osaa ajatella näitä asioita, jos emme itse kohtaa haasteita palveluiden käytössä. Saavutettavien ja esteettömien palveluiden tarvitsijat ovat vähemmistö, jonka tarpeet on tärkeää huomioida. Tässäkin yhteistyö kannattaa, sillä saavutettavuuden ja esteettömyyden tarvitsijat ovat yksittäin vähemmistö, mutta yhdessä lukumäärä alkaa olla jo merkittävä.

Haluamme olla osaltamme poistamassa rajaa saavutettavuuden ja esteettömyyden väliltä. Yhdistämällä voimamme voimme käsitellä tuotteita ja palveluita kokonaisuuksina. Ajatuksena on huomioida koko palvelupolku käyttäjän näkökulmasta. Kun raja digitaalisen ja fyysisen maailman välillä poistuu, tulee kokonaisuudesta toimiva sen kaikissa vaiheissa.

Tekstin on kirjoittanut saavutettavuusasiantuntija Marianna Österlund Selko Digitalista. Selko Digital on saavutettavuuteen erikoistunut asiantuntijayritys, joka tarjoaa saavutettavuuspalveluita sekä koulutuksia yrityksille. Selko Digital ja Riesa ovat yhteistyökumppaneita ja tähtäävät yhdessä kohti yhdenvertaisempaa Suomea. Lue lisää Selkosta heidän verkkosivuillaan.